- Ilmeisesti Tanskalaiset ja Norjalaiset sai jäätelöä sillä välin kun meidän joukkue käveli juna-asemalle, ihan epikkää.
- Juna oli aika täynnä, joten saatiin istua ensimmäisessä luokassa.
- Check-in-laitteet Köpiksessä käyttävät internet exploreria, hyhhyh.
- Koitin lentokentällä sellaisia kuulokkeita, jotka täristävät äänen suoraan luun kautta tavallisen kaiutin korvan vieressä -tyylin sijaan. Toimivat yllättävän hyvin, mutta aika hintavat. Kiinnostavaa nähdä, miltä vastaavat näyttävät parin vuoden päästä.
- Biometrinen passi on kätevä, paitsi jos joutuu odottamaan muita.
- Muiden ruokaraijoitteiden vuoksi söin lennoilla yhteensä neljä juustoleipää, ja olisin saanut enemmänkin. Lensimme siis Münchenin kautta.
- Bussissa oli aika väsynyt meininki, eikä tyyliin tunnin odotus auttanut asiaa.
- Iloitsimme kuullessamme, että Suomen tiimi pääsee yöpymään neljän tähden Grand Hotel Napocaan (kuva ohessa), mutta...
- Meille ei jostain syystä ollut varattu huoneita. Tai oli, mutta meidän ei odotettu ilmeisesti saapuvan vielä kyseisenä päivänä. Oli miten oli, joku homma oli mennyt pieleen, eikä päästykään vielä pehkuihin. Ja mainittakoon, että kello oli yli 3 yöllä, herätys 7:30 ja kisapäivä seuraavana päivänä (kirjoitushetkellä tänään).
- Hotellin aulassa oli diskreetti vessa! Tämä mysteeri avautukoon vain niille, jotka suunnittelivat klo 4 nukkumista aulan nojatuoleissa.
- Huoneet saatiin vihdoin järkkäiltyä, itse päädyin erään satunnaisen belgialaisen huonekaveriksi.
- Avainkortti ei tietenkään toiminut. -> Respaan nollaamaan. -> Avainkortti ei tietenkään toiminut osa 2 ->Takaisin respaan. Nyt joku tyyppi tulee päästämään minut sisään mestariavainkortilla.
- Koitan hiippailla sisään herättämättä belgialaista, mutta en nyt erityisen meluttomasti, kun pidän sitä mahdottomana tehtävänä. Ihme kyllä, hänellä on tosi hyvät unenlahjat, ja hän löytää aamulla viereisestä sängystä mystisen huonekaverin.
- Kun itse herään, kaveri ei ole paikalla, vaan koittaa hetken päästä päästä sisään toisella toimimattomalla avainkortilla.
- Avattuani esittäydytään ja vaihdetaan pikaiset kuulumiset. Hänellä eivät ole laukut saapuneet perille, joten lainaan vara-akkuani.
- Itselläni on hieman kiire, ja päädynkin myöhästmään tarkoitetusta aikataulusta ja jään melkein ilman aamiaista. Oletin siinä vaiheessa, että meille oli järjestetty muuksi ajaksi eri huoneet, ja lähden laukkujen ja muiden kanssa viilettämään, mutta imeisesti ei näin olekaan. Sain myös toimivan avainkortin.
- Jonkun säädön jälkeen kiirehditään bussiin ...odottamaan ainakin puoleksi tunniksi.
- Jotta pääsisimme avajaisseremoniaan ...odottamaan sen alkua yli tunniksi. Seremonia on nähtävissä kokonaisuudessaan täällä, sekä fiilistelykoosteena täällä.
 |
| Tällaisella urheilustadionilla kisa sekä seremoniat pidetään. En huomannut ottaa kuvaa, kun kävimme iltapäivällä vielä tutustumassa koejärjestelyihin, mutta koitan onkia myöhemmin jostain. |
- Emme saa kävellä jostain syystä hotellin ja kisapaikan väliä, vaikka etäisyys on ehkä 200m ja paljon nopeampi kävellen kuin bussin lähtöä puoli tuntia odottaen.
- Hotelliruoka ei oikein täytä neljän tähden odotuksia, mutta kyllä sitä nyt syö.
- Jossain vaiheessa saan vihdoin lakisääteisen swägireppuni, joka sisältää muun muassa stressikuution, kiusallisen maskotin, väärän kokoisia paitoja ja pienen tarjottimen.
- Osa meistä käy hieman hortoilemassa kaupungilla.
 |
| Kävimme joissain kirkoissa, mutta ehdottomasti eniten kiinnosti tämä katuun raapustettu toisen asteen yhtälö. |
- Käymme vielä (bussiodotteluineen) tutustumassa kisapaikkaan, joka on nyt muutettu koetilaksi, ja näemme hieman, miten hommat toimivat.
- Käymme vielä oppaamme (tiimeillä on vapaaehtoiset oppaina) kanssa kaupassa ostamassa pähkinöitä, ja jostain käsittämättömästä syystä muut haluavat myös kaurapuuroa ja ruisleipää.
- Näemme "keskiverron romanialaisen auton". Ymmärrätte, jos tiedätte.
Elikkäs huhhuh. Nyt jäi tämän päivän juttu taas rästiin, kun meni tähän tunti, mutta kertoilen myöhemmin sitten lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti